Vesihuoltolain 18 §:n mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että niillä katetaan vesihuoltolaitoksen kustannukset sekä uus- ja korvausinvestoinnit. Kustannusvastaavuus periaatteen keskeinen tavoite on turvata vesilaitoksen taloudelliset toimintaedellytykset niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä.
Lyhyen tähtäimen näkökulmasta laki edellyttää maksutasoa, joka on riittävä kattamaan paitsi kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisen vuosittaiset kustannukset, eli käytännössä puhdistamojen ja verkostojen käyttömenot sekä hallinnolliset kulut, myös mahdolliset ympäristön- ja terveyden suojelusta, luonnonvarojen käytöstä sekä maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustannukset. Toisaalta, palveluista perittävät maksut eivät saisi perusteettomasti ylittää niiden tuottamisen kustannuksia. Tämä tulee huomioida erityisesti palvelumaksuja hinnoiteltaessa.
Pitkän tähtäimen toimintaedellytysten näkökulmasta oleellista on käyttöomaisuuden kunnosta huolehtiminen riittävän investointitason kautta. Vesihuoltolain mukaan investoinnit tulisi rahoittaa maksuista kerätyillä varoilla.
